Tie­toa minus­ta

Kati ja sahattu pöllö.

Kati Ten­hu­la

Piir­tä­mi­nen on ollut rak­kain har­ras­tuk­se­ni pie­nes­tä tytös­tä asti. Var­hai­sim­pia lap­suus­muis­to­ja­ni on, kun istuin alle kou­lui­käi­se­nä nave­tan pie­nel­lä lyp­sy­jak­ka­ral­la piir­tä­mäs­sä lyi­jy­ky­nän­pät­käl­lä vasi­kan­pää­tä pape­ri­sen rehusä­kin kul­maan.

Tei­ni­nä sain öljy­vä­rit ja menin kan­sa­lais­opis­ton kurs­sil­le opis­ke­le­maan alkei­ta. Maa­lien kui­vu­mi­sen odot­te­lu oli hop­pusel­le luon­teel­le­ni lii­an hidas­ta, joten opis­ke­lu­jen sekä per­heen perus­ta­mi­sen jäl­keen pala­sin lyi­jy­ky­nä­töi­den pariin. Kotiäi­ti­vuo­si­na­ni pidin kym­men­kun­ta näyt­te­lyä lyi­jy­ky­nä­töis­tä­ni.

Sit­ten sain kuul­la vesio­hen­tei­sis­ta, nopeas­ti kui­vu­vis­ta akryy­li­vä­reis­tä, ja ostin itsel­le­ni setin. En kui­ten­kaan löy­tä­nyt niil­le käyt­töä, ennen kuin osal­lis­tuin kivi­maa­laus­kurs­sil­le ja kaik­ki lok­sah­ti pai­kal­leen! Pää­sin maa­laa­maan lem­piai­het­ta­ni eläi­miä ilman puu­dut­ta­vaa taus­to­jen teke­mis­tä!

Moot­to­ri­sa­ha­veis­to sai alkun­sa, kun myrs­ky kaa­toi piha­kuusen, ja avio­puo­li­so­ni kan­nus­tuk­sel­la uskal­tau­duin kokei­le­maan pat­saan tekoa. ”Pii­rus­tuk­set­han” oli­vat jo val­mii­na pääs­sä. Jäin ker­ta­laa­kis­ta kouk­kuun! Moot­to­ri­sa­ha­veis­to on hyvää vas­ta­pai­noa istu­ma­li­hak­sil­la teh­tä­vään pik­ku­tark­kaan kivi­maa­lauk­seen. Saha­tes­sa pää­see liik­ku­maan raik­kaa­seen ulkoil­maan, ja saa teh­dä suur­piir­tei­sem­pää, kol­miu­lot­teis­ta pin­taa.

Sit­tem­min avio­mie­he­ni Tom­mi innos­tui myös kokei­le­maan moot­to­ri­sa­ha­veis­toa, ja saim­me sii­tä yhtei­sen har­ras­tuk­sen. Armot­to­man rehel­lis­tä kri­tiik­kiä saa tar­vit­taes­sa hel­pos­ti! Tom­min apu on myös ollut kor­vaa­ma­ton pui­den han­kin­nas­sa, huol­to­töis­sä, ja myyn­ti­ta­pah­tu­mis­sa.